Piirakkaan ja perinneleivonnaisiin keskittyvät Puhetta piirakasta -tilaisuudet järjestettiin Joensuussa, Puumalassa ja Taipalsaarella peräkkäisinä päivinä 20.–22. maaliskuuta. Teemasta kiinnostuneet ottivat tilaisuudet innolla vastaan, sillä jokaisessa tilaisuudessa suomalaisia perinneleivonnaisia käänneltiin ja väänneltiin sanallisesti monelta kantilta – mutta myös rypytettiin ja herkuteltiin.

Karjalanpiirakka on tunnetuin ja rakastetuin karjalainen herkkumme. On tärkeää, että ruokaperinne säilyy, mutta samalla siihen tulee uusia muotoja. Kolmella tilaisuudella haluttiin tuoda esiin myös laajemmin upeaa leivontaperinnettämme.

Pohjois-Karjalassa karjalanpiirakasta ja piirakasta yleensä on tehty vahva osa elintarviketuotantoa, mutta samaan aikaan perinne elää aidosti. Joensuun tilaisuus pidettiin teemaan idyllisesti sopivassa Honkavaaran Perinnepihassa Hammaslahdessa ja paikalla oli 21 osallistujaa. Tapahtumassa pohdittiin kuinka karjalanpiirakasta, riisipiirakasta tai piiroosta on edelleen moneksi. Kuultiin niin Ninukan erikoispiirakoiden taustaa Sini Ryynäseltä kuin Sorsan Kotileipomon tarinakin. Erkki Timonen Nurmeksesta kertoi Pielispakarin värikkäästä kasvupolusta lähes 100 miljoonaa piirakkaa vuodessa tuottavaksi yritykseksi.

Nimisuoja on tärkeä osa aidon karjalanpiirakan ja siihen kytkeytyvän kulttuurin säilymisessä. On myös hyvä havaita, että usein nimisuoja mahdollistaa tuotteen korkeamman hinnoittelun. Nimisuojakäytännön taustaa avasi Johanna Rinnekari MKN Itä-Suomesta/ProAgria Itä-Suomesta.

Martoilla on meneillään juhlavuosi, sillä sekä Martat että Joensuun Marttojen torikahvio juhlii tasavuosia. Pohjois-Karjalan Marttojen toiminnanjohtaja Heli Hjelm piti puheenvuoron teemasta Martat piirakkaperinteen ylläpitäjinä. Martat puhuvat mielellään perinteisistä valmistustavoista ja muun muassa leivinuunin käyttö nykyisinä kriisiaikoina on jälleen tärkeää.

Pohjois-Karjalassa elintarvikeala voi hyvin, sillä jatkojalostus on kasvussa, alan liikevaihto on jopa 300 miljoonaa ja ala työllistää n. 1 000 henkeä. Alan yrityksistä noin 43 % on leipomoja, mikä on Suomen toiseksi suurin osuus heti Pirkanmaan jälkeen.

Puumalan piirakkapajassa rypytettiin

Toinen Puhetta piirakasta -tilaisuus järjestettiin 21.3. Okkolan lomamökeillä Niinisaaressa Puumalassa. Osallistujat saapuivat suojaisaan saareen pienen lossimatkan jälkeen ja pääsivät alkupalaksi kuulemaan, kuinka tilan emäntä Paula Okkola on luonut karjalanpiirakkapaja-konseptinsa.

Pajat alkoivat jo yhdeksän vuotta sitten ja toiminta sopii kaiken ikäisille, sillä osallistujista nuorin on ollut 3-vuotias ja vanhin 70-vuotias. Suurin osa pajoihin osallistuvista on ulkomaalaisia ja ehkä juuri siksi on yleistä, että heitä kiinnostaa kaikki muukin siihen liittyvä eikä pelkästään itse leipominen.

Tilaisuudessa osallistujat pääsivät osallistumaan myös karjalanpiirakan tekemiseen. Rypytyksen keskellä käytiin keskustelua mm. piirakan täytteestä, eri jauhojen käyttösuhteista sekä piirakan päällisestä. Lisäksi pohdittiin siitä, voidaanko muutkin perinneherkut tuotteistaa samalla tavalla ja millaisia uusia tuotteita perinneleivonnaisten ympärille voisi syntyä. Tilaisuuteen osallistui seitsemän pajalaista.

Taipalsaarella pohdittiin perinneleivonnaisten asemaa ja näkyvyyttä

Karjalan alueen runsasta piirakkaperinnettä aina sultsinasta sulhaspiirakkaan ja lepuskasta lanttusupikkaaseen esiteltiin ja maisteltiin Taipalsaaren Wanhalla Kunnantuvalla ja paikalla oli lähes 40 asiasta kiinnostunutta.

Tilaisuudessa EU:n nimisuojatuista ruuista kertoi erikoissuunnittelija Marjo Särkkä Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista, karjalaisesta perinnevegestä saapuivat puolestaan alustamaan tietokirjailijat Anniina Ljokkoi ja Liisa Kaski. Eteläkarjalaista ruokakulttuuria avasivat intendentti Satu Ståhlberg ja amanuenssi Noora Niemi Lappeenrannan museoilta.

Seminaarin päättäneessä paneelikeskustelussa pohdittiin piirakan syvintä olemusta ja ruokaperinteen merkitystä tämän päivän ihmiselle. Puheenjohtajana toiminut Sari Kaasinen tiedusteli panelisteilta mm. sitä kuinka karjalanpiirakkaa ja yleensä perinneleivonnaisia saataisiin paremmin esiin. Kattava vastaus oli:

• Tarvitaan lisää tarinoita ja niissä paikallisuus esiin
• Tällä hetkellä arvostus ei ole riittävä ja pitäisi muistaa kunnioittaa juuria
• Perinteistenkin tuotteiden pitää olla helposti ostettavissa
• Tarvitaan perinneruokabuumi ravintoloihin
• Kaivattaisiin koulujen ruokakasvatusta ja opetusta paikallisten raaka-aineiden käyttöön
• Myös teollisen piirakan rooli pitää huomioida
• Tuotteistus tärkeää eli tarvitaan puhetta piirakasta

Puhetta piirakasta -sarjan päätoteuttajana on European Region of Gastronomy Saimaa -hanke ja kumppaneina olivat MKN Itä-Suomi / ProAgria Itä-Suomi, Pohjois-Karjalan Martat, Helsingin yliopisto / Ruralia-instituutti, Lappeenrannan Museot, Karjalan Liitto ja Karjalan Liiton Etelä-Karjalan piiri.